Huomenna pitäis lähtee jo toista kertaa parin viikon sisällä Helsinkiin :O Joku ihme kaupungissakäymisinto on iskenyt, tai jouluostoksille lähinnä meen mutta oishan niitä nyt lähempääkin saanut.... Välillä tuntuu vaan kivalta käydä katsomassa isommissa paikoissa, kun lähes kaiken ajan hengaa täällä metsän keskellä. Sillon kun asuttiin kaupungissa ja sai vaan viikonloput olla täällä maalla ni tää tuntu ihan paratiisilta aina kun perjantaina saavuttiin. Nykyään tähän on ehkä jo niin tottunu, että on hyvä välillä käydä ihmettelemässä ruuhkia ja betonia ja huomata että luojan kiitos sitä asuu ihanassa paikassa....
Vauvan odotus sujuu hyvin... Mikäs tässä ku ei enää okseta :D:D Tässä raskausasioita miettiessä on tullut muisteltua sitäkin kuinka rasittavaksi koin 20-25-vuotiaana sen kun moni ympärillä tuntui odottavan että no koskas meille tulee vauva. Kun oltiin useempi vuosi oltu yhdessä ni oishan sen mahan tietysti pitäny alkaa pyöristyä oli olosuhteet mitkä hyvänsä. Joo jotkut ehkä tekee lapsia ihan missä elämäntilanteessa tahansa, mutta mulle oli todella tärkeetä odottaa että aika on sopiva... Ei paljon kiinnostanu alkaa leikkiä yksinhuoltajaa jos toinen käy kotona lähinnä nukkumassa ja molempien tulot on erittäin epävakaat ja itellä opinnot kesken 100 kilometrin päässä ja baareissa käynti molempien mielestä ihan hiton hauskaa eikä siihen vielä halunnut muutosta ja matkustelukin kiinnosti enemmän kuin kotiin jumiutuminen jne... Oli jotenkin tärkeetä saada elää ja kokee paljon.. Koska tiesin jo etukäteen että mun elämän lapsen saaminen muuttaa. Ei mua huvita tehä pitkää työpäivää kun toiset hoitaa mun lasta ja sitten tuhlata niitä rahoja ties mihin reissuihin niin että sillonkin toiset hoitaa mun lasta. Tietysti sitä ois voinu tehä lapsen ja jatkaa jatkuvaa baareissa käyntiä ja matkustelua ja viedä lapsen aina hoitoon ja niinhän ne julkkiksetkin aina hehkuttaa että lapsen saaminen ei ole muuttanut mitään ja jee jee. Ja lapsethan on tosi joustavia ja sopeutuvia ja kestää vaikka mitä vahingoittumatta ja sillei, eiks vaan, tosin kumma että silti pahoinvointi ja jonot perheneuvoloihin ja lastenpsykiatreille kasvaa vuosi vuodelta...
No joo, meni taas vähän aiheen ohi, mutta siis kun pitäs kai olla selvää että ei oo kauheen hienoo kysyä suoraan että koska teette lapsia ni silti ihmiset ei millään tajua tukkia suutaan :P Voi vaan kuvitella, että nyt kun tän vauvan saatua se normaali lapsiluku eli kaks on täynnä ja sit jos alkaa odottaa kolmatta ni ekat valopäät jo kommentoi jotain että jaa vielä teette, eikö se kaks olis riittäny... daaa.... Ei luulis olevan muiden asia varsinkaan kun ei joudu edes lähisuku juurikaan siinä lapsenhoidossa auttamaan...
Huuuuh, huono päivä.. Ja sen huomaa ajatuksista, onneks voi kirjottaa ne ulos :)
Kommentit