Tylsä tunne, kun on sellanen hyvinkin levoton olo, että kaipais seikkailua, vauhtia tai (turvallisen) vaarallisia tilanteita mutta tiedossa ei ole mitään jännää viikkokausiin, vaan pelkkää normiarkea. Mulla on monesti ennenkin ollut tällanen tunne, että nyt tarvis päästä vaikka johonkin riippuliitelemään tai hurjalle köysiradalle menemään tai vaikka viikoks johonkin viidakkoretkelle Costa Ricaan. IHAN SAMA MITÄ, kunhan vain sais kokea jotakin jännittävää, ehkä hieman pelottavaakin adrenaliinia erittävää menoa. Florida/Bahama-reissuun on vielä pitkähkö aika, toki sinne on kiva talven pimeitä hetkeksi karata, mutta siitäkään nyt ei varsinaisesti mitään suurta seikkailua ole tulossa kun perheen kesken mennään, eli väliin jää vaellukset alligaattorisoilla :D Viime vuonna kesäaikaan joku Powerpark oli sellanen hurjan menon korvike, joka vei tällaisen levottomuuden hetkeksi pois, mutta eipä ole huvipuistotkaan auki tähän aikaan. Keväällä harmitti, kun juuri sellaisena viikonloppuna kun olin Helsingissä ni siellä oli avoinna "kauhujen talo" jossain vanhassa sairaalassa, mutta en sitten sinne kerinnyt, tai lippuja ei sopivaan aikaan ollut enää saatavilla.

Tästä työn ja lapsiperhearjen oravanpyörästä ei tosta noin vaan varata äkkilähtöä Afrikkaan niinku joskus ennen vanhaan ni tarvis keksiä jotain tällasiin hetkiin!! :P 

netistä napattu kuva phuketin flying hanuman-köysiradasta ♥